Tänään oli ihan siisti päivä. Käytiin ongelmanuorista koostuvan
pienryhmän kanssa pienellä kävelyllä metsässä, sitten ajeltiin vuoren
huipulle katselemaan maisemia ja harhailemaan vähän lisää. Se oli siistiä paitsi ryhmädynamiikan,
myös ihan oman nupin kannalta. Maisemat olivat taas sitä luokkaa, että
otin suttuisia kuvia ihan vain ärsyttääkseni kotijoukkoja sillä, miten vähän
tuollaiset suttuiset kuvat yhtään ketään lämmittää. On aivan eri asia
seistä vuoren huipulla ja pällistellä alas laaksoon ja toisella puolella
merelle ja kolmannella kaupunkiin ja neljännellä seuraavalle huipulle. Vanha zeniläinen viisaus sanoo: kun pääset vuoren huipulle, jatka kiipeämistä. Se on hyvä neuvo ihan jo siksi, että se mitä luulet aina huipuksi, onkin jotain tasaisempaa kohtaa tiellä ylemmäs, ja huippukin on lopulta sen verran laakea, ettei se oikein tunnu saavutukselta.
Tuuli ja satoi, mutta olin niin innoissani, ettei juuri haitannut.
Ryhmän pojat koittivat välistä kiukutella, mutta siinä tulikin
ryhmädynamiikka taas esiin: Vanhin poika oli gangstanuori, toinen oli vähän nuorempi, he olivat
pitkään olleet kahdestaan tämä ryhmä, nyt siihen tuli ensimmäistä kertaa
mukaan kolmas, jonka nämä kyllä tunsivat entuudestaan, vissiin
koulusta. Uusimmalla oli tietysti tarve todistella ja koittaa päästä
jengiin hölmöilemällä, toinenkin oli taipuvainen hölmöilyyn, mutta
totteli vanhinta. Elikkäs, kun luot jonkinlaisen kontaktin vanhimpaan,
saat vedettyä muut mukanasi, koska se uusinkin jäsen kyllä tulee
perässä, kun jää ilman yleisöä. Sekoilu ei auta jos ei kukaan ole
näkemässä sitä. Aamusta ne vielä katselivat mua vähän oudosti ja
hölmösti, ja olin ohjaajallekin ihan uusi naama, eli taas töissä täysin
tuntemattomien ihmisten kanssa. Loppupäivästä ne jo tarjosivat rystysiä
kun piti autosta junaan poistua, tunsin siis onnistuneeni työssäni melko
hyvin, vaikka päivän sisältö ei paperilla ollutkaan mitään muuta, kuin
kävelyä. Se onkin mielestäni ehkä kaikkein paras ulkoilun muoto, koska
se antaa tilaa keskustelulle ja ihan erilaiselle terapialle
tuollaistenkin hyperaktiivisten nuorten tapauksessa.
No comments, mutta tässä ois sulle Jere hommia... Lahen elävän musiikin yhdistys Lahen elävän musiikin yhdistys julistaa avatuksi kilpailun, jonka tarkoituksena on löytää idealtaan tuore ja visuaalisesti raikas tunnus vastaperustetun yhdistyksen käyttöön.
VastaaPoistaLogo-ehdotuksen ei tarvitse olla täysin viimeistelty versio. Voittajaehdotuksen tehneen kanssa suunnitellaan logo valmiiksi, ja lisäksi voittaja osallistuu yhdistyksen graafikkojen kanssa yhdistyksen visuaalisen ilmeen suunnitteluun logon pohjalta.
Kilpailun järjestäjä: Lahen elävän musiikin yhdistys ry
Kilpailun kohde: Kilpailun kohteena on yhdistyksen liikemerkki ja logo
Logon suunnittelun rajoitukset: Liikemerkin tulee olla hengeltään lahtelainen, ja sen pitää toimia yhdessä tekstin "Lahen elävän musiikin yhdistys" kanssa.
Kilpailun eteneminen: Logoehdotukset tulee lähettää 30.11.2012 mennessä elmun viralliseen sähköpostiin lahenelmu@gmail.com.
Esiraati valitsee 3-5 kilpailutyötä yleisöäänestykseen yhdistyksen Facebook-sivustolle.
Yleisöäänestys on 5.12. - 12.12.2012.
Voittajan palkkio: Voittajaehdotuksen tehnyt osallistuu yhdistyksen visuaalisen ilmeen suunnittelemiseen ja saa siitä luonnollisesti mainetta, kunniaa sekä työtodistuksen CV:hen.
Lisäksi äänestäneiden kesken arvotaan kolme kappaletta tuotepalkintoja.
Aineistovaatimukset: Kilpailuun toimitetaan liikemerkki ja logo sekä niiden mahdollinen käyttöohjeistus. Ehdotus toimitetaan sähköpostitse, kuvat tulee olla vektorimuodossa (pdf, esp, ai tms).
Ehdotusten vastaanotto: Kuten mainittu, kilpailuehdotusten tulee olla perillä 30.11.2012 kello 24 mennessä. Kilpailuehdotukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen lahenelmu@gmail.com
Tattis, pitääpä kattoa jos kerkeis piirrellä tässä jotain, eiköhän tuo kuitenki jotenkin meikää työllistä jossain vaiheessa.
VastaaPoista